Tänä aamuna näin sitten uutisen, että 62-vuotias Robin Gibb oli kuollut sunnuntaina pitkään sairastamaansa syöpään. 70-luvun The Bee Gees -bändistä ei enää ole elossa kuin isoveli Barry; Robinin kaksoisveli Maurice kuoli jo vuonna 2003.
 |
| Kuva: www.uutisaalto.fi |
Ihan samalla tavalla, kuin Donna Summerin lp:n saaminen on painunut mieleeni, niin myös SEN 70-luvun hittialbumin, Saturday Night Fever -soundtrackin, kannet ovat painuneet mieliini. Miten jännittävältä tuntuikaan alle 10-vuotiaana katsella värikkäitä kuvia John Travoltan tähdittämästä elokuvasta, jota ei silloin päässyt elokuvateatteriin katsomaan. Sitten, kun ikää olisi ollut riittävästi, elokuva oli jo unohtunut teattereiden hyllyyn pölyyntymään, ja kun sen sitten viimein näki, niin ajan hammas oli jo tehnyt siitä enemmänkin hellyyttävän kuin lumoavan... Mutta se musiikki: se elää, tehoaa ja uppoaa edelleen!
 |
| Kuva: www.everyjoe.com |
The Bee Geesin historia alkaa jo niinkin kaukaa kuin vuodesta 1958, jolloin Man-saarella syntyneet Gibbin veljekset palasivat isänsä kotikaupunkiin, Manchesteriin, ja alkoivat siellä musisoida yhdessä - ensin, kuin enteellisesti, paikallisessa elokuvateatterissa. Reilun kymmenen vuoden kuluttua, eli 60-luvun loppupuolella, yhtye teki ensimmäisen todella suuren hittinsä, "Massachusettsin". Ja kun vielä kymmenen vuotta kului, räjähti se suurin potti. Vuonna 1977 julkaistiin disco-buumin lippulaivaelokuvan, The Saturday Night Feverin, soundtrack, josta tuli useiden vuosien ajaksi maailman eniten myyty albumi; vasta Michael Jacksonin Thriller-albumi ohitti sen myyntiluvuissa 1980-luvun puolivälissä.
Levyltä löytyvät Gibbin veljesten tekemät hittibiisit How deep is your love, You should be dancing, Stayin' alive, More than a woman, Jive talkin'.... Edelleen "nannaa" tuon ajan disco-lapselle. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei, ja kiva, kun kommentoit! Kommenttisi julkaistaan vahvistuksen jälkeen.
t.Tupuna