Satuin Internetin ihmeellisessä maailmassa törmäämään tallenteeseen syntymävuodeltani, vuodelta 1968. Juha "Junnu" Vainio esittää yhdessä "Janatuisen jazz-bändin" kanssa oman kappaleensa "Juhannustanssit". Mikä riemastuttava tekstin käsittely - aina ei tarvitse edetä nuottikuvan mukaan, eikä pysyä siinä tahdissa, mikä on nuottiin kirjoitettu.
Muutenhan tästä esityksestä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta jotenkin tuo "riemastuttava" oli juuri se tunne, jonka tämä minussa herätti. Ja onhan tässä ajan patinaa, paitsi silmälaseissa, niin myös mikrofonissa.... :-)
Keväistä helatorstaita Sinulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei, ja kiva, kun kommentoit! Kommenttisi julkaistaan vahvistuksen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei, ja kiva, kun kommentoit! Kommenttisi julkaistaan vahvistuksen jälkeen.
t.Tupuna