torstai 10. tammikuuta 2013

Talvi-illan Rautarouva

Kiireisen työjakson jälkeen koitti rauhallinen koti-ilta. Muutaman viikon aikana kertynyt pyykkivuori oli valtava, joten laitoin pyykkikoneen pyörimään ja kaivoin kirjahyllystä syksyn Hulluilta Päiviltä ostamani Rautarouva-dvd:n pyörimään. Kuppi kuumaa kiinalaista teetä sivupöydälle ja huolellinen asettautuminen sohvalle, viltin alle: ainekset mukavaan kotileffailtaan olivat siinä.

Nyt olisi sitten kirjoitettava se lause, jonka kirjoittaminen hieman arveluttaa. Tässä se kuitenkin tulee: en pitänyt Meryl Streepistä Margaret Thatcherin roolissa.

Kuva: www.guardian.co.uk
Olihan hänestä saatu kovasti Thatcherin näköinen ja oloinen, eleet, kävely ym. olivat varmaankin esikuvansa mukaiset, ja Thatcherin matala, tunnistettava puhetapa oli "tuttu tv:stä" - kaikkiaan varmaankin voitetun Oscarin arvoinen suoritus. Mutta, mutta... Minut se jätti kylmäksi.

Pohdin asiaa hetken ja tajusin, että oikeastaan mikään Meryl Streepin elokuvista ei ole jäänyt mieleen sellaisena huippusuorituksena, joina muistan ne koskettavimmat näkemäni elokuvat. Ehkä kyse on rooleista, joita hän näyttelee, ehkä ne eivät vain ole sellaisia rooleja, jotka minuun parhaiten osuisivat. Ehkä ne roolit ovat jollain tavalla keskenään samanlaisia (no, tuota, Mamma Mia -rooli tietysti vahvistaa säännön....), jollain tavalla ilmeettömiä, jäykkiä, jopa kylmiä. Hmm.

Päätin vielä kuitenkin katsella dvd-levyltä muutaman ekstran, ja onnekseni katsoin "The making of" -tallenteen, jossa haastateltiin Meryl Streepiä. Mikä valoisa, eloisa ja valloittava ihminen haastateltavana olikaan! Tulikin mieleeni, että jos Meryl Streep ei esittäisi mitään roolia, vaan olisi elokuvassa omana itsenään, niin varmasti pitäisin näkemästäni. Vaan olisiko se silloin enää elokuva? :-)

Kuva: www.siralistairrai.com
Tunnustan puutteeni elokuva-arvostelijana: arvostelen kaikkia taiteen lajeja samalla tavalla: koskettavatko ne, tempaavatko ne mukaansa tuntemaan, nauramaan, itkemään, jääkö niistä pohdittavaa esityksen jo päätyttyä. Tällä samalla skaalalla olen viime vuosien aikana niin katsonut balettia, taidenäyttelyitä kuin kuunnellut oopperaa ja kevyempää musiikkia. Toimii! "Rautarouva" vaan ei koskettanut.

Teille, Meryl-fanit, esitän toiveen: kertokaa, mikä Meryl-elokuva kannattaisi katsoa, jos olisi mahdollisuus vain yhden ainoan Meryl-elokuvan katsomiseen?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei, ja kiva, kun kommentoit! Kommenttisi julkaistaan vahvistuksen jälkeen.

t.Tupuna