Uudet ja raikkaat versiot perinteisistä joululauluista ovat tervetulleita, jos uudistuksella on joku muu tarkoitus kuin ainoastaan uuden tekeminen uuden vuoksi, ilman sen suurempaa syytä. Minua ei todellakaan lämmitä, jos vaikkapa laulajan laulama melodia on tungettu täyteen mitä koukeroisempia kuvioita ihan vaan sen vuoksi, että laulaja osaa ne teknisesti tehdä, mutta silmistä näkee ja äänestä kuulee, että ajatus on a) joko ihan muualla, esimerkiksi tulevissa jouluostoksissa ja/tai b) omien äänikoukeroiden ihailussa. Argh!
Lopetan tämän tekstin lyhyeen, eli tähän, koska ei joulun alla sovi kovin negatiivisia tekstejä kirjoittaa. Seuraava kirjoitus tulee olemaan jo positiivisempi! :-)
Tämän "kranttu-tekstin" loppuun linkitän musiikkivideon siitä, miten tuo versiointi ja koukerointi tehdään taidolla ja tunteella ja siten, että kaiken takana on sekä tunne että ajatus.
Iki-ihana soulin kuningatar Aretha Franklin ja versio "Oi jouluyö" -klassikosta noin kolmen vuoden takaa. Katso, kuuntele ja nauti!
Video: www.youtube.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei, ja kiva, kun kommentoit! Kommenttisi julkaistaan vahvistuksen jälkeen.
t.Tupuna