Joulu on taas vuoden päästä

Näin se on vuoden 2011 joulu juhlittu. Jos eläisimme vielä muutaman sadan vuoden takaista aikaa, olisi vielä kaksi pyhää jäljellä. Silloin oli kalenterissa myös kolmas joulupäivä (apostoli Johanneksen päivä), ja neljäskin, eli viattomien lasten päivä. 1700-luvun loppupuolella nuo kuitenkin poistettiin kalenterista, koska silloinen hallitsijamme kuningas Kustaa III oli sitä mieltä, että pitkät pyhät laiskistivat työläisiä ja alamaisia ihan liikaa. Tämän lyhyen jouluhistorian opin jouluviikolla radio Nostalgian joululähetyksestä. Opin myös sen, että tuo kolmas joulupäivä, apostoli Johanneksen päivä, on meillä Suomessa otettu vuonna 1999 evankelis-luterilaisen kirkolliskokouksen päätöksellä uudelleen juhlapyhien joukkoon, mutta vain silloin, kun se osuu sunnuntaille. Täytyy tunnustaa, että tällainen joulun juhlapyhien muutos on kyllä minulta jäänyt täysin pimentoon...

Joulu sujahti ohi nopeasti, mutta silti rauhallisissa tunnelmissa, läheisten ja rakkaiden seurassa. Kissat saivat oman joulukuusensa (korkeus noin puoli metriä, mutta kuitenkin....) ja oma joulunviettoni koostui pääasiassa joulumusiikista ja tietysti jouluherkuista!

Herkkua on siinä monenlaista :-)

Joulun uusi tuttavuus oli äitini jouluksi saama jouluruusu:

Jouluruusu (Helleborus)

Jouluruusun (Helleborus) yhteys jouluun on jäänyt minulle hieman hämäräksi, mutta ehkäpä se ensi jouluun mennessä selviää. En ole todellakaan hortonomiainesta, mutta jouluruusu oli kovin herkkä ja viehättävä tuttavuus näin talven pimeyden keskellä. Onpa se kirvoittanut myös runon erään tanskalaisen jouluruusuviljelijän suusta:

"Sinä ihanainen jouluruusu, pikkuruinen.
Kysyt, miksi sinua rakastan.
Koska uhmaat ajan hammasta ja kaiken kestät."




Ehkäpä alkuperäisessä, tanskankielisessä runossa ovat loppusoinnut olleet hieman enemmän kohdillaan...





Mukavia välipäiviä Sinulle, vietätpä niitä töissä tai vapaalla.