Pääsiäisen musiikkia

Tätä kirjoittaessani kiirastorstai on juuri vaihtunut pitkäperjantaiksi, ja kodin pikainen siivous pääsiäisen pyhiä varten on saatu valmiiksi. Jos aurinko paistaa huomenna yhtä kirkkaasti kuin tänään, ei siivousta silti juurikaan huomaa, sillä pesemättömistäkin ikkunoista kevään säälimätön valo paljastaa kaikkialla leijuvat kissankarvat... Välillä tuntuu, että lattialla pyörii kissankarvamyttyjä kuin länkkäreissä niitä aavikkotuulen mukanaan tuomia "risupalloja", mutta ken on kissat ottanut luokseen... :-)

Vaikka pääsiäisen vietto on muttunut lapsuuden pääsiäisistä melko paljon (silloinhan esimerkiksi kaupat, ravintolat, elokuvateatterit jne. pysyivät kiinni koko pääsiäisen ajan), on silti hyvä kuitenkin muistaa pääsiäisen perimmäinen sanoma, ja jos ei nyt ihan hiljentyä, niin ainakin rauhoittua ja levätä kevään kiireiden keskellä. Mikäpä siihen olisikaan parempi apu kuin pääsiäismusiikki! Minulle se ainoa oikea pääsiäisteos on Johann Sebastian Bachin Matteus-passio, jonka ensiesitys oli joko 1727 tai 1729 (ei tuolla tarkalla vuosiluvulla nyt enää niin väliä olekaan). Passiohan on sävellys, joka kuvaa Jeesuksen elämän loppuvaiheita ja kärsimyksiä jonkin tietyn evankelistan kirjoituksiin perustuen; siitä nimet Matteus-passio, Johannes-passio jne. Matteus-passion esitys kestää alusta loppuun noin kolme ja puoli tuntia, mutta yllättävän nopeasti se aika on aina kuunnellessa mennyt; ehkä pääsiäinen rauhoittaa kuuntelemaan eri tavalla kuin normaalina arkena.

Linkitän tähän nyt vain lyhyen makupalan Matteus-passiosta, sen loppukuoron. Viitisen minuuttia maailman täydellisemmäksikin mainittua musiikkia, ole hyvä.

Pääsiäismusiikin sarjaan voisi kenties luokitella myös unkarilaisen säveltäjän Frigyes Hidasin (meniköhän tuo oikein, mitenköhän tuo "Hidas" unkariksi lausutaan?) Requiem eli sielunmessu. Teos on meillä - valitettavasti - melko tuntematon. Teoksesta tekee ainutlaatuisen se, että se on sävelletty puhallinorkesterille, ei sinfoniaorkesterille, kuten yleensä. Tämä sielunmessu on omistettu sodissa kaatuneiden muistolle, mutta kyllä sitä sopii kuunnella myös pääsiäisenä.

Minulla oli ilo olla mukana tämän Hidasin Requiemin suomalaisessa kantaesityksessä, noin kymmenen vuotta sitten, jolloin lauloin sekakuorossa. Saatan nyt muistaa väärin, mutta muistaakseni teos esitettiin pyhäinpäivänä Johanneksen kirkossa, yhdessä kolmen kuoron ja Kaartin sotilassoittokunnan puhaltajien kanssa. Tuosta projektista on jäänyt todella mukavat muistot, sellaista reipasta talkoohenkeä eväsleipineen oli useampanakin iltana, kun kokoonnuimme viimein yhteistreeneihin. Esitykset, ne molemmat kaksi, menivät oikein hyvin, ja projekti päättyi karonkkaan Kaartin kasarmille.

Hieman yllätyin, kun löysin Youtubesta parikin Hidas-tallennetta. Ne eivät ole äänitystasoltaan kovin kummoisia, mutta kyllä tästä melodian kuulee - ja sen, että kuorollakin oli ihan laulettavaa. :-) Linkitähän tähän Requiemin osan Agnus Dei eli Jumalan karitsa.

Rauhallista pitkäperjantaita ja pääsiäistä!